150 valintaa

Näyttelyn avajaiset alkavat olla jo aika lähellä ja yleisö pääsee pian näkemään lähes kahden vuoden työn tuloksen. Näyttelyn aihe – keisarilliset lahjat – valikoitiin yhdessä Lappeenrannan museoiden ja Pavlovskin palatsimuseon kanssa. Ensimmäiset neuvottelut pidettiin keväällä 2014 Pietarissa. Tuolloin painopiste oli enemmän Fabérgen tuotannossa, mutta aihe jalostui esittelemään keisarillista lahjakulttuuria laajemminkin.

Pavlovskin palatsimuseon kokoelmissa on paljon keisariperheen saamia lahjoja. Lahjat olivat olennainen osa niin hallitsijaperheen virallista kuin yksityistäkin elämää. Pavlovskin palatsimuseon kokoelmissa on lahjoja erityisesti palatsin emännän keisarinna Maria Fjodorovnan (syntyjään Württembergin prinsessa Sophia Dorothea) ajalta, mutta kokoelmiin kuuluu runsaasti myös muiden keisarillisten eri aikoina ja eri palatseihin saamia lahjoja.

Otsikon 150 valintaa viittaa näyttelyssä nähtävien esineiden määrään. Vaihtoehtoja oli runsaasti ja tämä noin 150 esinettä on tarkan rajaamisen tulos. Lopullista esinelistaa työstettiin puolisen vuotta yhteistyössä Pavlovskin palatsin tutkijoiden kanssa. Paikan päällä käytyjen neuvottelujen lisäksi esinelistat ovat kulkeneet sähköpostilla edestakaisin ja ristiin rastiin Turun, Lappeenrannan ja Pietarin välillä. Tässä näyttelyprojektissa ilmeisiä haasteita ovat olleet kieli ja välimatka. Googlen käännöskone venäjästä englanniksi oli alkuvaiheessa ahkerassa käytössä, kun alustavia esinelistoja ja ehdotuksia käytiin läpi. Kaikkea ei millään voinut käännättää käännöstoimistoissa, joten alkuvaihe sujui yllättävän hyvin toimivan käännöskoneen avulla. Näin sain nopeasti selville tietoja esineistä, lahjoittajista ja lahjoitustilanteista. Ammattikääntäjät tulivat työryhmän avuksi vasta hieman myöhemmin esineiden valintaprosessissa.

Pavlovskin kokoelmissa olevien lahjojen määrä on tosiaankin valtava. Tutkijoiden kanssa kierrellessä ja esinelistojen äärellä paljastui, että lahjat muodostavat merkittävän osa palatsin sisustuksesta. Neuvottelujen päätteeksi solmittuun sopimukseen kirjattiin toinen toistaan upeampia lahjoja. Monia ihania lahjaesineitä jäi myös palatsin saleihin ja kokoelmatilojen hyllyille erilaisista syistä. Jotkut olivat menossa toisaalle lainaan, toiset esineet olivat liian hauraita tai suuria näytteille asettamista ajatellen tai esineistä oli liian vähän tietoa. Näissä kuvissa näkyvät esineet nähdään myös pian avattavassa näyttelyssä.

Esineiden valikointia Pavlovskin palatsissa. Kuraattorit Irina Aleksejeva ja Olga Baženova tuovat nähtäväksi kauniita kirjoja. Kuraattori Rifat Gafifullin ja konservaattori Maarit Hirvilammi pohtivat metallisen pääsiäismunan esillepanomahdollisuuksia. Kuraattorit ovat valinneet näytille ehdotuksia jopa yli 600-osaisista astiastoista.

Teksti ja kuvat: Päivi Lönnberg

Tulossa joulukuussa...

 

Linnan blogissa on ollut viime aikoina hieman hiljaisempaa. Syy on tässä! Kulisseissa käy kova tohina, sillä seuraavan näyttelyn valmistelu on täydessä käynnissä. Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista kertoo Venäjän keisarillisesta lahjakulttuurista. Turun linnaan tuodaan näytteille yli 150 ylellistä lahjaesinettä Pietarin lähistöllä sijaitsevasta keisarillisesta Pavlovskin palatsista. Näyttelyssä nähdään mm. osia posliiniastiastoista, savukerasioita, lippaita, viuhkoja, veistoksia ja koriste-esineitä sekä muotokuvia. Joukossa on myös Fabergén mestarien valmistamia esineitä. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Pavlovskin palatsimuseon ja Lappeenrannan museoiden kanssa.

Näyttelyn sisältö on suunnilleen valmis ja varsinainen rakentaminen on vaiheittain käynnistymässä. Päivittelen blogiin lisää kuulumisia valmisteluista kuluvan syksyn aikana. Näyttely aukeaa Turun linnassa 5.12.2015.

Päivi Lönnberg

Hyvällä käytöksellä huipulle

Syyskuun viimeisenä päivänä Turun linnan pihaan kokoontui joukko innokkaita ja hyväkäytöksisiä koululaisia odottamaan pääsyä opastetulle kierrokselle linnan uumeniin. Odottava tunnelma oli havaittavissa kun 21 oppilaan joukko saapui linnan sisääntuloaulaan opettajansa Marita Helavuoren kanssa.

Kyseessä oli Porin Cygnaeuksen koulun 5b-luokan oppilaat, jotka olivat nyt jo toista kertaa tulossa tutustumaan Turun linnaan. Edellisen kerran oppilaat kävivät linnassa vierailulla joka keväisen luokkaretkisesongin aikana toukokuussa. Edellinen vierailu oli jäänyt hyvin mieleen oppilaille, mutta erityisen hyvin myös heidän silloiselle oppaalle Heidi Aallolle, joka tuolloin kiinnitti huomiota oppilaiden mainioon museokäyttäytymiseen sekä innokkuuteen kuulla linnan historiasta.

Kyseessä oli viides vuosi kun Turun linnassa on valittu keväällä linnassa käyneistä luokkaretkeläisistä koululuokka, jonka oppilaat ovat osoittaneet äärimmäisen hienoa museokäytöstä sekä kiinnostusta historiaa kohtaan. Valituksi tulleet voittajaluokat on kutsuttu Hyvällä käytöksellä huipulle -palkintokierrokselle, jossa oppaan johdolla koululaiset ovat päässeet tutustumaan myös sellaisiin linnan tiloihin, jotka eivät yleensä ole yleisölle avoimina. Ja tänä vuonna oli Cygnaeuksen koulun oppilaiden vuoro. Tuolloin vielä neljäsluokkalaiset porilaiset olivat saaneet tiedon ansaitsemastaan palkinnosta jo keväällä, joten takana oli kesän yli kestänyt pitkä odotus joka nyt vihdoin päättyi.

Oppaaksi kierrokselle lähti Turun linnan pääopas Hilkka Kauppinen, jonka avainnipusta löytyi oikeat avaimet usean suljetunkin oven taakse. Päälinnan portilta aloitetulla kierroksella kuultiin heti ensimmäisenä portinvartijan tärkeästä tehtävästä. Kiinnostusta oppilaissa tuntui herättävän niin portin holvikatosta löytyvät reiät, portilla aikoinaan sijainnut ansalattia kuin karhukoppikin, jonka lukon opas uskaltautui myös avaamaan. 

Tykinkuulien bongailua päälinnan sisäpihalla.

Päälinnan pihalta reitti jatkui linnan ensimmäiseen keittiöön ja asuinhuoneeseen. Keittiössä oppilaat pääsivät kurkistamaan linnan ensimmäiseen kaivoon ja asuinhuoneessa he kuulivat linnanpäällikkö Matias Kettilmundinpojan hovielämästä 1300-luvulla. Kysymyksiä kierroksen aikana herättivät mm. umpeen muuratut oviaukot sekä vuosisatojen takaiset taistelut, joista jälkinä muutamia tykinkuulia vielä tänäkin päivänä linnan muureista löytyy. Erityistä innostusta, ja ehkä jopa jännitystäkin oppilaissa tuntui aiheuttavan mahdollisuus kulkea linnan salakäytävää pitkin muurin ulkopuolelle sekä tietenkin kuulla linnan muuriin muuratun ryövärin tarina. Myös privetin tyhjennysluukku keräsi puoleensa innokkaiden koululaisten katsee

 

Salakäytävän kautta muurien ulkopuolelle. Onkos tuossa privetin tyhjennysluukku?

Minkäänlaisia väsymyksen merkkejä ei oppilaissa ollut havaittavissa vielä siinäkään vaiheessa kun kierros jatkui linnan sisäpihalta Pientä porrastornia pitkin linnan renessanssikerrokseen, jossa avarat Kuninkaan ja Kuningattaren salit ihastuttivat kiinnostuneita oppilaita. Kuninkaansalissa mielenkiintoa synnyttivät seinätapetit, joita hetkeksi jäätiin ihailemaan. Mutta kuten kierroksen nimikin viittaa, vielä tästäkin korkeammalle kävi oppilaiden tie linnassa.

 

 

   
Hyvällä käytöksellä huipulle -kierros huipentui vierailuun linnan länsitornin huipulla puolustuskerroksessa, jonka tykeille tarkoitetuista luukuista koululaiset pääsivät ihailemaan maisemia niin kaupungin kuin joenkin suuntaan. Muistoksi napattujen valokuvien ottamisen jälkeen oppilaat kävivät vielä tutustumassa esilinnan Ritarisaliin, jossa koululaiset saivat päästää valloilleen sisäisen hovineitonsa tai ritarinsa pukeutumalla asianmukaisiin varusteisiin.

Aika lensi kuin siivillä kiertäessä linnan pihoja ja käytäviä oppilaiden kanssa. Suuret kiitokset Cygnaeuksen koulun 5b-luokka, kanssanne oli jälleen kerran ilo kiertää linnassa. Me oppaat jäämme innolla odottamaan seuraavaa huippuluokkaa vierailulle.

Kuvat ja teksti: Heidi Aalto