Raunioista rakennettu

Turun linnassa juhlistetaan turkulaisen arkkitehdin Erik Bryggmanin (1891-1955) 125-vuotisjuhlaa toukokuusta alkaen Raunioista rakennettu - Erik ja Carin Bryggmanin Turun linna -näyttelyllä, joka kertoo Bryggmanin yhdestä erittäin näkyvästä, mutta samalla näkymättömästä työstä Turun linnan restauroinnin suunnittelijana.

Erik Bryggman asui suurimman osan elämästään Turussa ja suurin osa hänen toteutetuista töistään on Turun seudulla. Tunnetuimpia kohteita Turussa ovat asuintalo Atriumin (1927) ja Hotelli Hospitz Betelin (1928) lisäksi vuonna 1941 valmistunut Ylösnousemuskappeli, Åbo Akademin (1935–1950) ja Turun ylioppilaskuntien asuntolat (1952–1955) sekä Laivateollisuuden asuinalue (1946). Erik Bryggmanin restaurointikohteisiin kuuluu myös Kakskerran kirkko (1939).

Harvoin tulee ajatelleeksi, että Turun linnan päälinna oli huonossa kunnossa jo 1800-luvulla, eivätkä sodan aikaiset pommitukset mitenkään parantaneet tilannetta. Näyttely esitteleekin monipuolisesti korjauksen taustoja ja lähtötilannetta, jotka osaltaan vaikuttivat restauroinnin aikana tehtyihin ratkaisuihin tilojen kunnostuksesta.

Huonoon kuntoon rapistuneen päälinnan restaurointi aloitettiin vuonna 1939, jolloin Bryggman kiinnitettiin korjauksen pääsuunnittelijaksi, mutta sota katkaisi työn.

Turun linna 1900-luvun alussa, jolloin linnan vaikutti vielä ryhdikkäältä. Sisältä tilanne oli kuitenkin toinen. 

Kuva TMK

Linnaa pommitettiin sodan aikana useasti ja suurin tuho tapahtui 25.6.1941, jolloin päälinnaan osuneet palopommit sytyttivät linnan tuleen. Turun linna palon jälkeen 1941. 

Kuva TMK

SA-kuva

Sodan jälkeen tilanne linnassa oli entistäkin lohduttomampi, mutta korjaustyöt aloitettiin heti vuonna 1946.

Korjaustyöt kestivät kaikkiaan 15 vuotta. Museon rakennustutkija Kaarin Kurri on näyttelyä tehdessään kaivanut eri arkistoista lukuisia valokuvia, suunnitelmia, työmaa pöytäkirjoja yms., joiden kautta on vähitellen selvinnyt pitkän korjaustyön moninaisuus, paikoin ongelmallisuus ja myös hienot loppuratkaisut. Sivusta seuranneena kollegana voin vain todeta, että faktojen saaminen kohdalleen on aikaa vievää ja työ on edelleen kesken. Sen vuoksi tätäkin blogia kirjoitan minä, eikä uupunut näyttelyntekijä.

Turun päälinnan restaurointi oli Turussa koko aktiiviuransa vaikuttaneen Erik Bryggmanin viimeisiä töitä. Tuloksena oli pieteetillä korjattu keskiaikainen linna, jonka rekonstruoidut huonetilat käyvät vuoropuhelua Bryggmanin sodan jälkeiselle arkkitehtuurille ominaisten modernien ratkaisujen kanssa.

 

Erik Bryggmanin tunnistettava kädenjälki näkyy erityisesti julkiseen käyttöön saneeratuissa tiloissa kuten pää-sisäänkäynnin korkeassa aulatilassa, jonka leijuva portaikko ja parvi kaartuvat kauniisti Kupittaan saven tiililaatoista ladotun lattian yläpuolella.

TMK/Ania Pakzik

                   

Päälinnan pohjoissiiven ullakkoa, joka muutettiin museon näyttelyhalliksi, pidetään yhtenä Erik Bryggmanin parhaimmista ideoista Turun linnan restauroinnissa.

TMK/Tommi Vihko

Erik Bryggman sai apua perinteisiin restaurointiratkaisuihin pohjoismaisilta kollegoilta, mutta periaate, kuinka modernit lisät toteutettiin uutena, oman aikakauden arkkitehtuurin muotokielen mukaisena kerros-tumana, oli aivan uutta. Se vaikutti voimakkaasti seuraavien vuosikymmenten aikana Pohjoismaissa toteutettuihin restaurointeihin ja näkyy vielä tänäkin päivänä suojeltujen rakennusten saneerauskysymyksistä käytävässä keskustelussa.

Erik Bryggman vastasi restauroinnin suunnittelutyöstä aina kuolemaansa, joulukuuhun 1955 saakka. Työtä jatkoi arkkitehti Olli Kestilä rinnallaan sisustusarkkitehti Carin Bryggman. Päälinnan restaurointi valmistui 1961.

Turun linnan sisustaminen oli Erik Bryggmanin tyttären Carin Bryggmanin (1920-1993) koko elämän mittainen lempityö, johon hän teki yli 600 piirustusta. Päälinnan restaurointityöhön hänet kiinnitettiin vuonna 1949. Vuosina 1950–1953 hän toimi yhteistyössä isänsä kanssa vastaten kiinteiden elementtien kuten ikkunoiden, lattioiden ja kattojen suunnittelusta isänsä ohjeiden mukaan.

Kuninkaansali. Kuva TMK/Ania Padzik

Sisustussuunnittelun Carin toteutti itsellisenä työnä. Periaatteena oli moderni, mutta linnan yleisilmeeseen sopiva kalustus.

Erik ja Carin Bryggman. Kuva TMK/ K. Bernhard 1951

Päälinna on hieno esimerkki isän ja tyttären – arkkitehti Erik Bryggmanin ja sisutusarkkitehti Carin Bryggmanin – saumattoman yhteistyön tuloksesta. Erik loi vanhoja muureja tukevat uudet konstruktiot ja arkkitehtoniset puitteet, jotka Carin viimeisteli herkällä kädellä toimivaksi museo- ja juhlatilaksi.

Ylläolevat tekstit pohjautuvat Kaarin Kurrin näyttelyä varten kirjoittamiin teksteihin, joita tässä luvan kanssa on reippaasti lainattu. Näyttely avautuu 11.5.2016.

Sanna Kupila