TET-jaksolla Turun linnassa

 Ihan ensimmäiseksi kävin tutustumassa Ihmeellinen aikajana – näyttelyyn ja muihin paikkoihin esilinnassa. Aikajana kertoo Suomen historian tapahtumista ja siellä on paljon pienoismalleja, esineitä ja kuvia. Tämän jälkeen aloitin työt Pajassa, jossa kirjoitin Erik Bryggmanin arkkitehtuurikävelyyn liittyvää tekstiä digitaaliseen muotoon.  Arkkitehtuurikävely kertoo Erik Bryggmanin tekemistä rakennuksista Turussa. Erik Bryggman on myös Turun linnan korjaustyön pääarkkitehti. Linna oli palanut ja jatkosodassa Neuvostoliitto oli pommittanut Turkua ja jotkut pommit olivat osuneet Turun linnaan, vaikkakaan linna ei ollut varsinaisen pommituksen kohteena säilytettävänä muistomerkkinä.

Eräänä aamuna pääsin katsomaan kuinka linna aukaistaan.  Aloitimme linnan vahtimestari-Harrin kanssa kierroksen esilinnasta, jossa esimerkiksi Pietari Brahe asui vuosina 1637-1640 ja 1648-1651. Silloin linnassa elettiin loisteliasta barokki hovielämää.  Pietari Brahe oli Suomen kenraali kuvernööri ja hän perusti monia uusia kaupunkeja  sekä  perusti postilaitoksen ja Suomen alueen ensimmäisen yliopiston Turun akatemian. 

Kuvassa historiamaalaus Pietari Brahesta.

 

Tässä kuvassa on pienoismalli Pietari Brahen hovista esilinnassa.

Viimeisessä kuvassa Pietari Brahe ja Kristiina Katariina Stenbock linnan tyylihuoneissa.

Linnan avauskierroksella entisessä Turun lääninvankilassa löytyi hieno tykki.

Yhdessä vankilassa voi olla jopa kymmenen vankia samassa tyrmässä. Vankityrmän viereen oli avattu vasta äskettäin mitalikabinetti, jossa oli paljon hopeisia ja kultaisia mitaleja sekä arvomerkkejä. Yhdessä vitriinissä oli uniformuja, joissa oli paljon isoja, erilaisia merkkejä.

Merkkejä katsoessa tarkistimme, että kaikki lamput olivat toimivia.

Tämän jälkeen tarkistimme vielä pyöreän tornin perusnäyttelyn äänet ja muut efektit.

Esilinnan jälkeen täytyi avata päälinna. Tarkistettiin, että aulassa oli kaikki kunnossa, sitten mentiin portinvartijan huoneeseen, jossa oli lukkojen takana täytetty karhu. Karhu imitoi piiritystilanteissa irtipäästettyjä eläimiä, jotka pihalle päästyään pelottelivat tunkeutujia. Tämä jälkeen kierreltiin huoneista huoneisiin tarkastaen, että kaikki oli kunnossa. Lopulta päästiin luterilaisen kirkon huoneeseen, jossa käydään nykypäivänäkin. Huoneen edessä oli kuninkaallisille tarkoitetut aitiopaikat, kuten jääkiekossakin on. Tässä kyseisessä kirkossa on paljon häitä, juhlia ja muita tilaisuuksia nykyisinkin niin kuin hoviaikoina, jolloin se oli juhlasali.

Yksi vaikuttavimmista ja mielenkiintoisista huoneista oli vanginvartijan huone, jossa oli tyrmä, johon laskettiin vinssillä vangit. Alhaalla oli mätäistä lattiaa, missä kipitti rottia. Vankina oleminen oli selviytymistä, sillä ruokaa tiputettiin aukoista ja kaikki vangit hyökkäsivät yhtä aikaa ruuan kimppuun.  Valoa ei tullut kuin ylhäällä olevista lyhdyistä. Kyseisessä tyrmässä oli nuijamiesten päällikkö Jaakko Ilkka. Tarinan mukaan hän pakeni yöllä vessan onkaloa pitkin, josta ei pitäisi ihmisen mahtua. Vuoden päästä paennut Jaakko vangittiin uudelleen ja mestattiin. Nuijamiehet taistelivat oikeuksistaan palkkasotureiden riistoa vastaan. Myöhemmin tästä Jaakon pakenemisesta on tullut legenda, sillä kukaan ei tiedä kuinka oikeasti hän pakeni. 

Renessanssi kerroksessa on presidentti Kekkonenkin käynyt useasti puhumattakaan muista presidenteistä, kuten Sauli Niinistö. Saleissa oli paljon tauluja ja tauluissa oli historiallisten maalareiden maalaamia merkkihenkilöitä. Joissakin tauluissa silmät tai kengät saattavat seuraavat katsojaa, sillä maalarit olivat maalanneet ne luoden mystisiä illuusioita. Erik Bryggmanin suunnitelmien mukaan restauroitujen huoneiden jälkeen oli punaisella tiilillä rakennettu hopeakamari, joka oli yksi linnan korkeimmista paikoista.

Vanhan linnan sisäpihalla oli ovi vanhaan keittiöön, jonne ei yleisesti pääse.

Siellä oli jäljellä vähän vanhasta keittiöstä sekä ehkäpä Suomen vanhin kaivo, joka on noin kahdeksan metriä syvä.  20 vuotta sitten testattiin kaivon vettä ja se oli vielä edelleen ihan juomakelpoista. Pisin piiritys linnassa on kestänyt jopa yhdeksän kuukautta ja kaivolla on iso merkitys että kansalaiset ja sotilaat saavat puhdasta vettä.  Kaivoa yritetään myrkyttää piirityksessä, sillä ilman vettä ei voi selvitä hengissä. Kaivoa suojeltiin paljon ettei kukaan linnan sisällä pääsisi myrkyttämään kaivon vettä.

Lopuksi mietin, että mitä olen oppinut täällä?  Historia on täällä Turun linnassa Suomen suurinta, ettei ehkä suurinta.  Linna on ollut käytössä itsestään jo melkein kahdeksansataa vuotta vanha. Yleistieto historiasta on tärkeää myös monissa muissakin ammateissa kuten opettaja, kirjailija, keksijä, elokuvaohjaaja tai pelisuunnittelija.

Marius.M
Luostarivuoren koulu 8lk.