sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Reformaatioajan uutuus: virsikirjat

Viimeisenä reformaatioviikon esinevalintana ovat vuorossa virsikirjat. Turun tuomiokirkossa pidetään tänään reformaation merkkivuoden juhlajumalanpalvelus. Virsikirjat avataan ja kirkkosalissa kaikuu yhteislaulu.

Virret ja virsien laulaminen yhdessä on reformaatioaikana syntynyt kirkkomusiikin uutuus. Kansankielelle kirjoitetut virret oli tarkoitettu kirkkokansan laulettaviksi. Martin Luther uskoi musiikin kasvatuksellisiin vaikutuksiin ja hänen kynästään ovat peräisin monet nykyäänkin virsikirjasta löytyvät virret. Enkeli taivaan tai Jumala ompi linnamme lienevät tunnetuimpia jo 1500-luvulla kirjoitettuja virsiä.

Ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan tekeminen tapahtui kuningas Juhana III:n aloitteesta. Hän antoi turkulaiselle Jacobus Petri Finnolle tehtäväksi kääntää "muutamia tarpeellisia kirjoja suomeksi". Finno ryhtyi työhön, ja hänen laatimansa ensimmäinen suomenkielinen virsikirja valmistui todennäköisesti vuonna 1583. Virsikirja sisälsi 101 virttä, joista seitsemän lienee Finnon käsialaa. Virsikirjan seuraava versio syntyi 1600-luvun alussa Hemminki Maskulaisen työnä.

Kuvan virsikirjat ovat 1700-luvun puolelta. Kyseessä on uusi suomalainen virsikirja, josta otettiin lukuisia painoksia vuoteen 1886 asti. Virsien lisäksi kirja sisälsi luettelon historian tärkeimmistä tapahtumista, katekismuksen, rukouskirjan ja tärkeimpien kirkollisten toimitusten kaavat. Virsikirja oli pitkään ainoa suomalaiskodeista löytyvä kirja.

Valtapeliä-näyttelyssä voi myös kuulla reformaation vaikutuksen musiikkiin. Kosketusnäytöiltä voi valita kuunneltavaksi latinankielistä katolisen ajan kirkkolaulua ja suomenkielisiä versioita, joita kappaleista tehtiin reformaation jälkeen. Kuunnella voi myös Lutherin kirjoittamia virsiä.

 
Teksti ja kuvat
Päivi Lönnberg
Näyttelykuraattori

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti